ESITTELY

Olen Mirva Turtiainen, perheenäiti ja koiraharrastaja vuosimallia -88. Asun perheeni kanssa omakotitalossa luonnon keskellä n. 14 kilometriä Savonlinnan keskustasta. Ammatiltani olen tradenomi ja työskentelen kaupan alalla. 

Koiria ja ylipäätään erilaisia eläimiä ympärilläni on ollut aina, jo syntymästäni lähtien. Lapsena vietin kesät ukkini ja mummoni luona lypsytilalla, jossa vilisi jaloissa kissoja, koiria, kanoja, lehmiä jne. Lapsuuden perheessäni metsästettiin pystykorvasekoituksilla, joita meiltä löytyi kolme kappaletta. Espanjanvesikoirien ja kleinspitzin lisäksi elämääni on kuulunut aiemmin sekarotuisia, amerikanstaffordshirenterrieri ja lyhytkarvainen saksanseisoja. 

Ensimmäinen kosketukseni koiraharrastuksiin oli vuonna 1998, kun aloitin tottelevaisuuskoulutuksen sekarotuisen Pepin kanssa. Se olikin sitten menoa. 

Kesällä 2000 kuulin ensimmäistä kertaa espanjanvesikoirasta ollessani nuorten koiraleirillä. Leirin jälkeen haalin kirjastosta kaikki mahdolliset koirapainokset, joissa mainittiin edes jotain kyseisestä rodusta. Rakastuin rotuun täydellä sydämellä. Kului 4 pitkää vuotta ja syksyllä 2004 minulle tuli sijoitukseen ensimmäinen espanjanvesikoirani "Filla" Ferdores Daa Dirlan Daa. Olin aivan myyty rodulle ja vielä enemmän rakkaalle kultakimpaleelleni. Filla oli elämäni koira, koettiin yhdessä 10 vuoden ajan vaikka mitä unohtumatonta. Suuri suru valtasi sydämeni Fillan menehdyttyä äkillisesti syksyllä 2014. 

Fillan toinen pentue syntyi syksyllä 2010 minun luonani yhteistyössä, jolloin halusin itselleni kasvamaan uuden harrastuskoiran kotiin. Näin meille jäi espanjanvesikoira tyttö "Rinna" Ferdores I Love Drama. Rinna onkin ollut oikea esimerkki siitä, kuinka helppoa elämä voi tervejärkisen ja avoimen koiran kanssa olla. Voit mennä lähes minne vaan ja RinRin ottaa tilanteet vastaan niin kuin pyydetään. 

Syksyllä 2014 meidän lauma lisääntyi kleinspitz-neidillä nimeltään "Vimma" Tapenan Åna Orpheus. Kleinspitziin rotuna tutustuin myös ensimmäistä kertaa 2000-luvun alussa koiraleireillä. Olin päättänyt jo nuorena, että joku päivä sopivan hetken koittaessa hankin tuollaisen pienen ja pippurisen pystykorvan. 

Olen harrastanut viimeiset 19 vuotta jokaisen koirani kanssa jotain. Pääasiassa TOKOa, agilitya ja näyttelyitä. Molempien espanjanvesikoirien kanssa olen käynyt luonnetesteissä ja suorittanut myös BH-kokeen. Koirat ovat minulle elämäntapa, joita ilman en voisi kuvitella eläväni. Koirat elävät meillä ensisijaisesti perheenjäseninä ja ovat lähes kaikessa mukana. Arvostan koirien terveyden ja rodunomaisten ominaisuuksien lisäksi erityisesti hyvää ja tasapainoista luonnetta rodusta riippumatta. 

Oma kennelnimi ja kasvatustyö ovat olleet haaveissa nuoruudesta asti ja silloin jo niitä kovasti mietittiin ystäväni kanssa. Kuitenkin vasta näin aikuisiällä ajatus kasvatuksesta kypsyi tarpeeksi ja elokuussa 2015 suoritin kasvattajan peruskurssinOlen allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. Kennelnimeni Tanssituulen myönnettiin 14.01.2016. 

Tavoitteenani on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia yksilöitä. Pentuja meillä tulee olemaan harvakseltaan ja jokainen yhdistelmä on tarkasti harkittu. Periaatteena pidän siitä, että olen ajatuksellisesti valmis jättämään jokaisesta pentueestani koiran kotiin. Haluan pitää tiiviisti yhteyttä kasvatteihini ja olla kasvattajana tukena mahdollisimman hyvin. Perheet pennuille valitsen harkitusti siten, että jokaiselle pennulle löytyy juuri se mahdollisimman sopiva koti kokonaisuutta arvioiden. 

Olen Suomen Kennelliiton, Vesikoirat ryn ja Pienpystykorvat ryn jäsen.

      

   Mirva 2 vuotta ja pystykorvasekoitus Vikke 3 kk vuonna 1990

 Mirva 14 vuotta ja Casper vuonna 2002 kesällä.